Siirry sisältöön
Suomi
  • Ehdotuksia ei ole, koska hakukenttä on tyhjä.

Yleistä verkkolaskutuksesta

Tässä artikkelissa kerrotaan, miten verkkolaskutus toimii, mitä hyötyjä siitä on ja miten verkkolaskutuksen voi aloittaa. Lisäksi artikkelissa selitetään verkkolaskutuksen keskeiset käsitteet: laskuformaatit, verkot ja verkkolaskuosoitteet sekä toimitustavat, skannaus ja tietoturva.


Verkkolaskutus toimii hieman eri tavalla eri maissa. Paikalliset säädökset, verkot, formaatit ja toimitustavat vaihtelevat, mutta perusperiaatteet ovat kaikkialla samat. Tämä artikkeli keskittyy niihin. Maakohtaiset tiedot löytyvät sivulta Maventa services and reach.

Mikä on verkkolasku

Verkkolasku (sähköinen lasku) on digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa, esimerkiksi XML-muodossa, oleva lasku, joka siirtyy automaattisesti järjestelmästä toiseen. Verkkolaskua ei tarvitse tulostaa, postittaa tai syöttää käsin.

Kun toimittaja lähettää verkkolaskun, se siirtyy suoraan vastaanottajan ostolaskujärjestelmään. Vastaanottaja voi käsitellä laskun heti.

🗒️ Sähköpostilla lähetetty PDF-lasku ei ole verkkolasku.

PDF-tiedosto on tarkoitettu ihmisen luettavaksi. Siinä ei ole rakenteista tietoa, joten ostolaskujärjestelmät eivät pysty lukemaan sen sisältöä automaattisesti. Sähköpostin liitteenä saapuva lasku vaatii aina käsittelyä tai tietojen syöttämistä käsin.

Verkkolaskutuksen hyödyt

  • Nopeus: Laskut saapuvat vastaanottajalle sekunneissa, mikä nopeuttaa hyväksyntää ja maksamista.
  • Tarkkuus: Tiedot siirtyvät sähköisesti, joten näppäily- tai lukuvirheitä ei synny.
  • Kustannussäästöt: Automaatio säästää aikaa ja materiaalikuluja sekä vähentää käsityötä.

Verkkolaskuformaatit ja standardit

Verkkolaskut noudattavat sovittuja formaatteja, jotta eri järjestelmät voivat lukea ne samalla tavalla. Yhteinen eurooppalainen perusta on EN 16931 -standardi. Se määrittelee verkkolaskun vähimmäissisällön ja liiketoimintasäännöt yritysten välisille laskuille (B2B) sekä yritysten julkiselle sektorille lähettämille laskuille (B2G).

  • Peppol BIS Billing 3.0 on Euroopan laajimmin tuettu formaatti ja rajat ylittävän laskutuksen vakioformaatti.
  • Kansallisia formaatteja käytetään monissa maissa Peppol BIS 3.0:n rinnalla. Esimerkkejä ovat Finvoice Suomessa, XRechnung Saksassa ja SI-UBL Alankomaissa.

Lähettäjän ja vastaanottajan ei tarvitse käyttää samaa formaattia. Maventa tukee laajaa valikoimaa formaatteja ja muuntaa laskut tarvittaessa formaatista toiseen.

Lisätietoa formaateista on sivulla Invoicing formats.

Verkkolaskuverkot

Verkkolaskut kulkevat yritysten välillä verkkolaskuverkkojen kautta. Verkkoja on kahta päätyyppiä:

  • Peppol-verkko: Kansainvälinen verkko sähköisten liiketoimintadokumenttien välittämiseen sekä maan sisällä että yli rajojen.
  • Paikalliset verkot: Joidenkin maiden kotimaiset verkot, esimerkiksi Suomen operaattori- ja pankkiverkot, Ruotsin operaattoriverkko ja Tanskan Nemhandel. Paikalliset verkot välittävät laskuja vain oman maansa sisällä.

Maiden välillä laskut kulkevat Peppol-verkon kautta. Poikkeuksena on tilanne, jossa sekä lähettäjä että vastaanottaja käyttävät Maventaa: lasku toimitetaan tällöin Maventan oman verkon kautta riippumatta siitä, missä maissa yritykset ovat. Joissakin maissa, kuten Italiassa ja Puolassa, on lisäksi kansallisia alustoja, joiden kautta laskujen on kuljettava.

Lisätietoa Peppolista on sivulla Peppol network.

Verkkolaskuoperaattorit ja liityntäpisteet

Verkkolaskuoperaattori toimii laskujen sähköisenä postitoimistona. Se vastaanottaa laskutusohjelmistossa luodut laskut ja välittää ne eteenpäin vastaanottajalle. Verkkolaskupalveluja tarjoavat verkkolaskutukseen erikoistuneet operaattorit, kuten Maventa. Joissakin maissa palveluja tarjoavat myös pankit, kuten Suomessa pankkiverkko.

Peppol-verkossa operaattoreita kutsutaan liityntäpisteiksi (Access Point). Peppol toimii niin sanotun nelikulmamallin mukaan:

  1. Lähettäjä luovuttaa laskun omalle liityntäpisteelleen.
  2. Lähettäjän liityntäpiste selvittää, mikä liityntäpiste palvelee vastaanottajaa ja mitä formaatteja vastaanottaja hyväksyy.
  3. Lasku lähetetään vastaanottajan liityntäpisteelle.
  4. Vastaanottajan liityntäpiste toimittaa laskun vastaanottajalle.

Maventa on sertifioitu Peppol-liityntäpiste.

ℹ️ Yritys voi käyttää laskujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen eri operaattoreita.

Verkkolaskuosoite

Verkkolaskuosoite on laskun lähettäjän tai vastaanottajan yksilöivä tunniste. Se varmistaa, että lasku päätyy oikeaan paikkaan, samalla tavalla kuin postiosoite paperilaskussa.

Osoitteen muoto riippuu verkosta ja maasta. Yleensä se perustuu yrityksen tunnisteeseen, kuten Y-tunnukseen, organisaationumeroon tai ALV-numeroon.

Peppol-tunnus

Peppol-verkossa verkkolaskuosoite on Peppol-tunnus (endpoint ID). Se koostuu kahdesta osasta:

  • Tunnistetyypin koodi kertoo, minkä tyyppinen tunniste koodia seuraa. Jokaisella maalla tai tunnistetyypillä on oma koodinsa.
  • Yrityksen tunniste itse.

Esimerkkejä:

Maa Perusta Esimerkki Peppol-tunnuksesta
Suomi OVT-tunnus 0216:003712345678
Ruotsi Organisaationumero 0007:5511111111
Norja Organisaationumero 0192:987654321
Tanska CVR-numero 0184:31000000
Saksa ALV-numero 9930:DE123456789
Alankomaat KVK-numero 0106:12345678

Rajat ylittävää laskua varten tarvitaan vastaanottajan koko Peppol-tunnus tunnistetyypin koodeineen.

Paikalliset verkkolaskuosoitteet

Paikallisissa verkoissa voidaan käyttää omia osoitemuotoja. Esimerkiksi Suomen operaattori- ja pankkiverkoissa käytetään OVT-tunnusta yhdessä välittäjätunnuksen kanssa:

  • OVT-tunnus muodostuu koodista 0037, yrityksen Y-tunnuksesta ilman väliviivaa sekä valinnaisesta, enintään 5 merkin tarkenteesta. Kun Y-tunnus on 1234567-8, OVT-tunnus on 003712345678.
  • Välittäjätunnus kertoo, mille operaattorille lasku välitetään.

Kunkin maan verkkolaskuosoitteet on kuvattu maakohtaisilla sivuilla osiossa Maventa services and reach.

Verkkolaskuosoitteen selvittäminen

Verkkolaskuosoitteet voi tarkistaa julkisista osoiterekistereistä.

Peppol Directory

Peppol Directory -hakemistossa ovat kaikki yritykset, jotka on rekisteröity vastaanottamaan dokumentteja Peppol-verkon kautta, sekä niiden hyväksymät dokumenttityypit. Hakemistosta voi hakea yrityksen nimellä tai tunnisteella.

Kansalliset rekisterit

Joissakin maissa on lisäksi oma kansallinen verkkolaskuosoitteiden rekisteri. Esimerkkejä:

  • Suomi: Kansallista verkkolaskuosoitteistoa ylläpitävät suomalaiset verkkolaskuoperaattorit ja pankit. Siitä näkee, voiko yritys vastaanottaa verkkolaskuja ja minkä operaattorin tai pankin kautta. Osoitteistosta voi hakea Y-tunnuksella, yrityksen nimellä tai verkkolaskuosoitteella osoitteessa verkkolaskuosoite.fi.
  • Ruotsi: NEA-rekisteri (Nationella Elektroniska Adressregistret) on Ruotsin kansallinen sähköisten osoitteiden rekisteri. Siihen tallennetaan ruotsalaisten yritysten verkkolaskuosoitteet ja muut tunnisteet, joiden avulla laskut välitetään Ruotsin sisällä. Rekisteristä voi hakea osoitteessa neaeregister.se.

Lisätietoa kunkin maan rekistereistä ja verkkolaskuosoitteista on maakohtaisilla sivuilla osiossa Maventa services and reach.

Toimitustavat, kun vastaanottaja ei voi vastaanottaa verkkolaskuja

Kaikki vastaanottajat eivät vielä pysty vastaanottamaan verkkolaskuja. Maventa valitsee parhaan käytettävissä olevan toimitustavan automaattisesti laskulla olevien vastaanottajan tietojen perusteella. Tavallinen järjestys on:

  1. Maventan oma verkko, kun myös vastaanottaja on Maventan asiakas
  2. Paikalliset verkkolaskuverkot ja Peppol-verkko
  3. Sähköposti
  4. Tulostus ja postitus

Käytettävissä olevat toimitustavat vaihtelevat maittain. Lisätietoa toimitustavan määrittämisestä on artikkelissa Verkkolaskujen lähettäminen.

Paperi- ja PDF-laskujen muuntaminen verkkolaskuiksi

Jos laskuja saapuu edelleen paperisina tai PDF-tiedostoina sähköpostilla, ne voidaan muuntaa verkkolaskuiksi skannauspalvelun avulla. Skannauspalvelu lukee laskun tiedot ja välittää ne järjestelmään oikeassa muodossa.

Lisätietoa skannauspalvelun käyttöönotosta on artikkelissa Skannauspalvelu.

Verkkolaskutuksen aloittaminen

Suositeltu tapa aloittaa verkkolaskutus Maventan kanssa on ottaa käyttöön kirjanpito- tai taloushallinnon ohjelmisto, jossa on valmis Maventa-integraatio. Ohjelmisto yhdistyy tällöin Maventaan automaattisesti, ja laskut siirtyvät niiden välillä ilman käsin tehtäviä vaiheita.

  1. Valitaan ohjelmisto, jossa on Maventa-integraatio. Monissa kirjanpito- ja taloushallinnon ohjelmistoissa on valmis Maventa-integraatio. Ohjelmistotoimittaja voi vahvistaa, onko näin.
  2. Otetaan verkkolaskutus käyttöön ohjelmistossa. Yritys rekisteröityy Maventaan suoraan ohjelmiston kautta, yleensä ottamalla verkkolaskutuksen käyttöön ohjelmiston asetuksista. Ohjelmisto luo Maventa-tilin ja yhdistää sen samalla.
  3. Lähetetään ja vastaanotetaan laskuja ohjelmistossa. Käyttöönoton jälkeen laskut luodaan, lähetetään ja vastaanotetaan yrityksen omassa ohjelmistossa. Maventa välittää ne taustalla.

ℹ️ Jos yrityksen ohjelmistossa on Maventa-integraatio, käyttöönottoa ja käyttöä koskevissa kysymyksissä otetaan ensisijaisesti yhteyttä ohjelmistotoimittajaan.

Verkkolaskutuksen tietoturva

Verkkolaskutus on turvallinen tapa hallita ja arkistoida laskuja. Laskut eivät katoa, näppäilyvirheet vähenevät ja tiedot säilyvät turvallisesti sähköisessä arkistossa.

Maventassa tiedot tallennetaan turvallisesti pilvipalveluun. Ne pysyvät aina yrityksen omaisuutena, vaikka yrityksen muut prosessit tai ohjelmistot muuttuisivat.

Salattu tiedonsiirto

Maventa lähettää verkkolaskut aina suojatun ja salatun yhteyden kautta:

  • Taloushallinnon ohjelmisto (ERP) ja Maventa: HTTPS-yhteys
  • Maventa ja muut operaattorit: HTTPS- tai SFTP-yhteys

Verkkolaskutusta koskeva sääntely

Verkkolaskutus on muuttumassa pakolliseksi yhä useammassa maassa. EU:ssa julkiselle sektorille lähetettävät laskut on jo monissa maissa lähetettävä verkkolaskuina. EU:n ViDA-aloite (VAT in the Digital Age) ja kansalliset verkkolaskuvelvoitteet laajentavat verkkolaskutuksen myös yritysten välisiin laskuihin, ja niihin liittyy sähköinen ALV-raportointi.

Tulevat muutokset maissa, joissa Maventa toimii, on listattu sivulla Maventa services and reach.